Johanna JHN 2034
Aika laulaa, tanssia ja kasvaa - Avoimet ovet - Euroopan valot - Kun aseet puhuvat - Äiti mull' on paha olla /// Joskus tulee aika maksaa takaisin - Mitä tänään koulussa opit - Katsoin ajan peiliin - Vielä jossain on rakkautta - Jalokiviä yössä
Soundi 3/81
Backbeat 2/81
OK 1/81
Soundi 7/95
© Soundi 3/81 - Asko Alanen
On aika laulaa, tanssia ja kasvaa... alkaa innostavasti Pellen ja Avoimien Ovien teemalevy, jonka lauluja yhtye on esittänyt ympäri maata erilaisissa konserteissa ja rauhantilaisuuksissa. Avaus on osuva, sillä levyn laulusarja sopii kaikkiin mainittuihin tarkoituksiin. "Matching head and feet" kuten Kevin Coyne asian ilmaisee. Olen jo pitempään odotellut tällaisen levyn ilmestymistä. Suomen uusi aalto on jo tarpeeksi pitkään ja hartaasti vellonut vesilasissa, kotimaisen nuorison ja rock-kulttuurin identiteettiongelmissa. Todella tärkeiden ja universaalien asioiden esiintuominen on jätetty varovaisten viitteiden asteelle. Vastuuta eivät useimmat aaltoilijat ole suostuneet ottamaan. Anarkiaihanteissa on todella vahva "ettei tarttis välittää mistään" -tuntu.
Pelle Miljoona ei jaksa olla vaiti, vaan huutaa huolestumisensa julki. Hän painii rohkesti sellaisten asioiden kimpussa, joiden rinnalla useimpien nykyisten lauluntekijöiden huolenaiheet kalpenevat ruikutukseksi. Urhean peruskoulunopettajamme kimppuun tulee tämän levyn jälkeen hyökkäämään monia kalikankalauttamia, joilla on aina sama syytös: "Pelle se vaan saarnaa meille sormi pystyssä." Yhtä todennäköisesti nämä närkästyjät eivät ole koskaan puuttuneet näihin juttuihin muuten kuin arvostelemalla itseään rohkeampia. Rakkaudesta elämään tulee häiritsemään monen itseensä tyytyväisen hepun mielenrauhaa.
Rakkaudesta elämään on vaativa ja raskaskin levy. Pellen sydän sanoo näin. Palavalla leimulla hän syyttää kyynisiä ja välinpitämättömiä ihmisiä maailman vääryyksistä ja yhtä kiihkeästi hän puolustaa ja vaalii toivonkipinää... Vielä jossain on rakkautta... Laulujen sanat eivät tunnu riittävän kuvaamaan Pellen tuntemaa tuskaa. Sanoja levyllä on uskomattoman paljon. Kappaleet suorastaan notkuvat niiden painosta. Säkeisiin on tungettu niin paljon asiaa, että välillä eivät tunnu rivit riittävän.
Kannanottoja leimaa tinkimätön vakavuus ja kalmankatkera ironia. Maailman perusristiriitojen tausta ja niiden synnyttämät ongelmat ovat tyrmistyttävät. "Mikä vielä on mielekästä sienipilven varjossa?", kysyy Pelle ja vaatii vastausta. Piittaamattomuuden hirviö ajaa kansakuntia vihaan. Sodan logiikka säätelee kansainvälisiä suhteita ja sen varjossa elävät ihmiset pakenevat keinotekoisiin aatebunkkereihin ja valheellisiin, ahtaisiin elämänmuotoihin. Tätä ei Avoimet Ovet anna meidän unohtaa.
Laulut muodostavat kiinteän kokonaisuuden, joka alkaa rohkaisevalla houkuttelulla: mä toivon näin, että säkin ystäväin uskallat ottaa ajan haasteen vastaan, koska ovet ovat avoimet. Tämän jälkeen yhtye heittää kuulijalle vakavat haasteet. Tunteitaan ja ajatuksiaan ei pidä peittää eikä kahlita, vaan ne pitää avata maailmalle. Laulamisen ja tanssimisen myötä levy kasvaa ja huipentuu päätöskappaleen vaatimukseen paratiisi nyt.
Euroopan valot ja Joskus tulee aika maksaa takaisin kuvaavat laajasti ja terävästi länsimaisen kulttuurin (johon luetaan myös sosialistinen teollinen kulttuuri) perustan lahoamista ja henkistä rappiota. Itä tahtoo länteen paeta, länsi yli aistien kadota.... Jälkimmäinen muistuttaa myös siitä millä keinoin ja millä hinnalla kulttuurimme on asemansa vallannut.
Joskus tulee aika maksaa takaisin
historian veriset uroteot
Joskus tulee aika maksaa takaisin
hyvinvointimme jälkiverot
Myös Äiti mull' on paha olla kuvaa suunnilleen samoja asioita, mutta paljon abstraktimmin, paiskomalla rajuja symboleja tuntemattomasta hirviöstä, joka hallitsee maailmaa Nobelin rauhanpalkinto kaulassaan. Tässä kappaleessa Pelle on kaikkein pidättelemättömimmillään. Pelkoa ja vihaa.
Kun aseet puhuvat kertoo paljon muutakin kuin että rokki loppuu, kun ydinsota syttyy. Mitä tahansa meillä nyt onkin, kaikki menee, jos peto päästetään irti. Mitä tänään koulussa opit asettaa myös asioita tärkeysjärjestykseen. Maailman merkittävimpiin asioihin ei koulussa itse asiassa puututa. Lapsia ei kasvateta rauhaan eikä tulevaisuuteen. He joutuvat kuitenkin heti elinikäiseen kilpailuun ja tähän nykyiseen itsetuhokierteeseen.
Katsoin ajan peiliin on suolaisa kiteytys aikamme mielipidejohtajista ja tarjotuista pakoteistä. Vauhdikkaasti käydään läpi "käsikirjoituksia todellisuudelle laativat" tiedotusvälineet, uskonnot, politiikka, intelletkut, päihteet ja keskiluokkainen sovinnaisuus. Ajatuksen kapeus ja pysähtyneisyys kaikissa muodoissaan näkyy joka puolella ja Pelle heijastelee sitä säälimättä peilillään.
Mutta vielä on jossain kauneutta. Vielä palaa ja hehkuu moni sydän ja vieläkin jossain ensisuudelmassa maailma heilahtaa. Tämän vakuutuksen uskoo mielellään kuultuaan ensin maailman loppumattomilta tuntuvat synnit ja raskaat syytökset. Tämän toivonkipinän vuoksi kannattaa jatkaa taistelua elämän puolesta. Maailman viemärivirroista löytyy vielä kultahippuja.
Pellen ja Avoimien Ovien lauluissa on liian paljon asiaa, jotta ne olisivat varsinaisia singalong-kappaleita, mutta jotkin melodiat ovat tarttuvia ja kertosäkeisiin voi hyvin yhtyä. On reggaeta ja rokkia, Jalokiviä yössä on suorastaan heavya. Tuttu Dylan - tyylikin pilkahtaa Euroopan valoissa, joka Ajan peilin ohella on mielikappaleeni tällä levyllä
Rakkaudesta elämään on hyvin soitettu ja äänitetty albumi. Soundit ovat kirkkaat ja selkeät ja sanoista saa erinomaisesti selvän. Rekku hoitaa intensiivisesti kitarat ja pääsee heittämään pari kovaa sooloakin. Joskus tulee aika maksaa takaisin - pontta hän korostaa rajulla ja repivällä maailmanlopun soundikollaasilla. Rytmiryhmä Simola / Suvanto on tiukasti mukana (myös laulustemmoissa) ja levyä kuunnellessa tuli heidänkin kuvioitaan pakosta oikein seuranneeksi. Pedro soittelee urkuja kolmella biisillä.
Pelle ja Avoimet Ovet on tehnyt kuukauden tärkeän levyn, jonka merkitystä ja sisältöä ei millään voi väheksyä, vaikka Pellen tyyli kuinka ärsyttäisi. Pitäkäämme ovet avoinna.
ASKO ALANEN
< Takaisin arvosteluihin
Backbeat 2/81 - Jouni
Kun aseet puhuvat
niin ei ole arvoja
ei vihaa
ei rakkautta
ei väkivaltaa
ei seksiä
ei musiikkia
ei laulua
ei rumuutta
ei kauneutta
ei tiedettä
ei historiaa
ei tulevaisuutta
ei uskontoja
ei jumalia
ei helvettiä
ei taivasta
ei pessimismiä
ei optimismia
vain hiljaisuus
pimeys, tyhjyys sekä hiljaisuus
Hiljaisuus? Niinpä niin, mitä tuohon kellää enää on lisäämistä? Pelle & Ovet ovat tehneet levyn ja kiertueen, jollaisia valitettavasti tarvitaan vielä kipeästi. Mainio idea tuo koulurundi. Toivottavasti muutkin bändit jaksaisivat ja viitsisivät. Ja saisivat soittoluvan.
Rakkaudesta elämään on tekijöidensä avoin purkaus. Asiat on sanottu suoraan, eikä tätä ole syytä pitää minään nykyrunouden ja musiikin mestariteoksena. On itsestäänselvää, että maailman asioista lauletaan. Maailmassa on vielä paljon asioita, joista on syytä laulaa. Laululla ja soitolla ei mitään muuteta, mutta eihän kukaan sellaista kai ole kuvitellutkaan. Tämä levy herättää ajatuksia ja on osoitus siitä, että rockin keinoilla saadaan esimerkiksi nuorisoon kontakti.
Pellen laulut ovat välillä hieman pelottavia, ja toisaalta ne ovat hyvin toiveikkaita. Pelle ei ole mestarilaulaja, mutta hänen dramaattinen äänensä sopii loistavasti tällaisiin totisiin tunnelmiin. Tämä musiikki ei ole hauskaa, vaikka kehoitetaankin laulamaan, tanssimaan ja myös kasvamaan. LP:llä on mukana myös vanhempi tuttu biisi, nimittäin Äiti, mull' on paha olla. Sen sanoma meni perille niin Liisa Tavin kuin Pellenkin esityksenä. Soittopuolella rullaavat Rekku, Junior ja Vando varsin vaivattomasti. Olipa levyllä yksi hymyilyttävä yksityiskohtakin. Euroopan valojen alitajuinen Dylanismi nimittäin. Kyllähän tämänlaatuiset levyt hymyilyttävät muutenkin. Sydäntä ja suupieliä. Kannet ovat hienot tukien hienoa levyä. Kiitos pojat.
JOUNI
< Takaisin arvosteluihin
© OK - Tom Pynnönen
Kuunneltuani läpi kaikki Pelle Miljoonan tähänastiset levytykset, oli tämä albumi kuin äkkipysäytys tiiliseinään! Verrattuna Pellen edellisiin kokoelmiin, on musiikillinen taso selvästi noussut, olkoonkin että Moottoritiellä väläyteltiin jo kohtuullisia opinnäytteitä.
Avoimissa Ovissa soittaakin ammattimiehiä. Pellen itsensä lisäksi mukana ovat Rekku Rechardt, kitara ja urut, Junior Simola, basso ja laulu sekä Vando Suvanto, lyömäsoittimet ja laulu. Instrumentaalinen hallinta korostuukin soiton vivahteissa.
Tällä levyllä ei menoa puutu, mutta yksitotinen jyrääminen on väistynyt antaen tilaa melodialle ja tekstille.
Tavallaan Rakkaudesta Elämään on helpompi levy kuin Pellen edelliset. Ylipursuava ahdistus on poissa. Silti tulkinnassa ei ole menetetty mitään; päinvastoin sanojen turha hehkuttaminen ei anna rauhaa tutkia Pellen asiaa.
Pellen asia on ihmisyys ja rakkaus. Toisaalta hän mättää matalaksi sosialistista ja kapitalistista järjestelmää tarjoamatta silti uutta vaihtoehtoa tilalle. Rakkaus ja talousjärjestelmät ovat kaksi eri asiaa, peruskoulunopettaja Petri Tiili!
Mitä tänään koulussa opit kysyy Pelle varmasti oikeutetusti. Laulustemmat soivat kuten popmusiikille sopiikin, eli hyvin. Pelle on kehittynyt musiikillisesti hurjasti. Persoonallisella otteella hän luotsaa rock-oppilaitaan. Ja tekee sen hyvin!
OK 1/81 - Tom Pynnönen
< Takaisin arvosteluihin
© Soundi 07/95 - Pertti Ojala
Pelle Miljoona & Avoimet Ovet oli Pellen sooloprojektina pidetty koululaiskonserteissa ja rauhantilaisuuksissa loppuvuodesta 1980 kiertänyt bändi, jonka Rakkaudesta Elämään albumi on nyt julkaistu sellaisenaan ceedeenä. Levyn biiseillä Pelle Miljoona oli paitsi kantaaottava ja idealistinen itsensä myös tavallistakin opettajamaisempi. Avoimet Ovet -yhtyeessä Pelleä säestivät Wigwamin Rekku Reckhardt, nyttemmin Sveitsiläisessä Souldawnissa vaikuttava Junior Simola ja omaa Sue Van Doetaan vetävä Vando Suvanto. Avoimet Ovet -projektin elinvoimaisimmaksi biisiksi on vuosien saatossa osoittautunut Euroopan valot.
PERTTI OJALA
****
< Takaisin arvosteluihin